Edunvalvonta

Ota seurantaan Viitostie ry:n somekanavat ja saat ajankohtaisimman informaation.

facebook.com
intagram.com

***

27.9.2026 Odotettu investointi kasvun pääväylällä käynnistyy

Viitostie ry:n kauan edistämä hanke VT5 Leppävirta–Kuopio on käynnistymässä. Viitostie on yksi Suomen tärkeimmistä pääväylistä, joka yhdistää Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Lapin Helsinkiin. Viitostie ry järjestää VT5 Leppävirta–Kuopio -aloitusseminaarin, joka juhlistaa elinkeinoelämälle, kasvulle ja kansalliselle turvallisuudelle tärkeän hankkeen käynnistymistä.

Viitostie kulkee kuuden maakunnan ja 26:n kunnan läpi, ja tien vaikutusalueella on n. 400 000 asukasta, 22 000 yritystä ja 151 500 työpaikkaa. Käynnistyvässä VT5 Leppävirta–Kuopio -hankkeessa tietä levennetään osin nelikaistaiseksi, osin ohituskaistalliseksi ja varustetaan keskikaiteella. Lisäksi koko tieosuus valaistaan. Osuudelle tulee Puolustusvoimille ja kansalliselle turvallisuudelle erittäin tärkeä varalaskupaikka.

”Viitostiellä liikkuvat vientivahvat metsä-, elintarvike- ja teknologiateollisuuden kuljetusvirrat, minkä lisäksi Viitostie on merkittävä työmatka- ja joukkoliikenteen sekä matkailun väylä. Panostus tulee parantamaan koko Suomen kilpailukykyä, resilienssiä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta”, painottaa Viitostie ry:n puheenjohtaja Kaija Savolainen.

Viitostie ry toteuttaa syyskuun lopussa aloitusseminaarin Leppävirran Vesileppiksessä. Seminaarin juhlapuheenvuoron pitää kansaedustaja Marko Kilpi. Tilaisuuden avaavat Leppävirrankunnan Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Aholainen ja puheenjohtaja Timo Ripatti. VT5 Leppävirta–Kuopio -hankkeen merkityksestä elinkeinoelämälle, talouden kasvulle ja turvallisuudelle keskustelevat kansaedustaja Marko Kilven lisäksi komentaja Tomi Böhm Karjalan lennostosta, toimialajohtaja Jaakko Knuutila Väylävirastosta, toimitusjohtaja Jari Kuohukivi Blue Cargolta ja puheenjohtaja Kaija Savolainen Viitostie ry:stä.

***

Tiedote 10.4.2026 - Viitostie ry hallitus jatkaa edunvalvontaa yhteisten tavoitteiden eteen

Työtä viitostien ja yhteisten tavoitteiden eteen on tehty kohta jo kuusikymmentä vuotta ja työtä jatketaan edelleen. Tämän työn merkeissä Viitostie ry:n hallituksen jäsenet kävivät torstaina 9. huhtikuuta tapaamassa eri tahojen edustajia.

Päivän aikana käydyissä keskusteluissa Viitostie ry nosti vahvasti esiin haastavan geopoliittisen tilanteen vaikutukset elinkeinoelämälle sekä turvallisuuteen. Yhdistys pitää erittäin tärkeänä, että tulevaisuuteen tulee varautua ennakkoon ja että viitostietä tulee kehittää kokonaisuutena. Yhteydet sekä etelään että pohjoiseen ovat tärkeät niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. Suomi ja Euroopa tarvitsevat vaihtoehtoisen pitkittäisen TEN-T ydinkäytävän ja sotilaallisen liikkuvuuden Viitosväylän (Viitostie, Savon rata ja Kuopion lentokenttä). Tarkasteltaessa Viitostietä koko pituudeltaan, uusien hankkeiden heikko suunnitelmavalmius näyttää huolestuttavalle. Tarvitaan huomattavia toimia ja resursseja suunnitteluvalmiuden parantamiseen, jotta yksi merkittävimmistä Suomen pääväylistä pystyy vastaamaan elinkeinoelämän ja puolustuksen tarpeisiin.

Väylävirastoon terveiset yhdistyksen hallitukselta

Heti aamusta hallituksen jäsenillä oli ilo tavata Väyläviraston johtoa. Keskustelua käytiin erityisesti Viitostie ry:n kriittisestä merkityksestä turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle.

Väylästä keskusteluun osallistuivat Kari Wihlman (pääjohtaja, VT), Anna Jokela (johtaja, yhteiskuntasuhteet ja henkilöstö), Pekka Rajala (johtaja, logistiikka, DI), Jaakko Knuutila (toimialajohtaja, suunnittelu, OTM) ja Mirja Noukka (toimialajohtaja, toiminnanohjaus, DI).

Puoluesihteerien kanssa keskusteltiin tulevista hallitusohjelmista

Viitostie ry toi 23 kunnan ja kolmen kauppakamarin viestiä puolueiden hallitusohjelmatavoitteisiin Viitostien suunnitteluvalmiuden ja väylän kehittämisen tärkeydestä. Lounaalla seurana oli Kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen ja iltapäiväkahvilla Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-Aho. Keskusteluissa nousi esiin Viitosväylän kuuden maakunnan elinkeinoelämän vahvuudet ratkaista Suomen haastavaa taloudellista tilannetta, kasvua ja kilpailukykyä erityisesti energiateollisuudessa, vihreässä siirtymässä, mineraalitaloudessa, lääketeollisuudessa ja hyvinvointiteknologiassa sekä maa- ja metsätaloudessa.

Liikennejärjestelmäsuunnittelun ajankohtaisia

Iltapäivällä hallituksen jäsenet tapasivat Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärven, joka kertoi ajankohtaisimmat liikennejärjestelmäsuunnittelun kuulumiset osallistujille. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi erityisesti turvallisuuden näkökulmasta ja päivitettävässä Liikenne 12 –suunnitelmassa korostuvat sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet Suomessa. Visiona on, että 2050 Suomen liikennejärjestelmä on toimiva, turvallinen ja kestävä sekä edullisesti kaikille väestöryhmille saavutettava. Haasteena on, kuinka väyläverkon kehittämiseen saadaan rahoitusta.

Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia on valmistunut. Strategiassa tarkastellaan rajat ylittäviä yhteyksiä neljästä näkökulmasta: infrastruktuuri, liikennepalvelut, kalusto sekä sääntely. Strategian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa pohjoismaista liikennejärjestelmävalmiutta parantamalla rajat ylittäviä yhteyksiä, parantamalla sotilaallista liikkuvuutta ja tukemalla turvallisia ja häiriöttömiä toimitusketjuja.

Illallisella saman pöydän äärellä kansanedustajia koko Viitostien varrelta

Illallisella kansanedustajien kanssa keskusteltiin Viitostie tärkeydestä Suomelle ja Euroopalle, onhan Suomen ja Venäjän rajan pituus yli 1300 kilometriä. Viitostien merkitys korostuu koko ajan enemmän kilpailukyky-, resilienssi-, huoltovarmuus- ja erityisesti puolustus- ja turvallisuusnäkökulmista. Suomeen tarvitaan uusi TEN-T-ydinverkkoväylä, Viitosväylän (VT5, Savonrata ja Kuopion lentokenttä) ympärille.

Paikalla olivat Viitostien varren kansanedustajista Vesa Kallio, Sheikki Laakso, Anna-Kristiina Mikkonen, Jaana Strandman, Paula Werning, Pekka Aittakumpu, Mikko Polvinen, Seppo Eskelinen, Marko Kilpi ja Veijo Niemi.

Valtatie 5 ja Viitostie ry

Valtatie 5 (Viitostie) on yksi Suomen pääteistä, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Lapin Helsinkiin. Tie on keskeinen alueen elinvoiman ja menestyksen tekijä. Viitostie erkanee nelostiestä Heinolan Lusissa ja yhdistyy takaisin nelostiehen Sodankylässä. Tien pituus välillä Lusi - Sodankylä on 910 km. Tie kulkee 6 maakunnan ja 26 kunnan läpi. Liikenne koko yhteysvälillä vaihtelee voimakkaasti (400–36 000) ajoneuvoa/vrk. Tie turvaa yritysten sekä kuntien isojen investointien kanssa vaikutusalueen kasvua ja toimintaedellytyksiä. Tietä on paranneltu pätkittäin eri vuosikymmeninä, nykystandardiin verrattuna investointivelka on merkittävä (lähes miljardi euroa). Vuosien 2022–2024 aikana toteutetun laaja-alaisen aluekehityshankkeen yhteydessä on laadittu useita selvityksiä viitoskäytävän merkityksestä ja koottu kattava kumppanuusverkosto suomenviitoskaytava.fi

Viitostie ry on Viitostien eli Valtatie 5:n varren kuntien sekä yritysten muodostama yhdistys. Yhdistys on toiminut vuodesta 1968 lähtien. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Suomen valtatie 5:ttä liikenne- ja matkailureittinä kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää liikenteen, saavutettavuuden ja elinvoiman kehitystä sen vaikutusalueella. Viitostie ry:n jäsenenä on 23 kuntaa/kuntayhtymää ja kolme kauppakamaria.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii valtatie 5:n edunvalvojana ja edistää tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä, julkaisee valtatie 5:n vaikutusalueen liikennettä ja elinvoimaa edistävää esite- ja muuta aineistoa, järjestää tiedotus- ja asiantuntijatilaisuuksia sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ja kannanottoja. viitostie.fi Yhdistyksen pitkäaikainen tavoite talvisatanen; ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 km/ h palvelutaso Lusista Kemijärvelle on edelleen mukana pitkäjänteisissä tavoitteissa.

Helsingissä yhdistyksen hallituksesta paikalla olivat puheenjohtaja Kaija Savolainen, varapuheenjohtaja Martti Turunen, tiedottaja ja sihteeri Saara Liukkonen, Mervi Simoska, Jari Kyllönen, Marjo Säärelä ja Matti Raatikainen.

Lisätietoja:

Viitostie ry:n puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784‬, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi
Viitostie ry:n sihteeri ja tiedottaja, Saara Liukkonen, puh. 040 5020 583, saaraliu@saaraliu.fi
Viitostien varapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Martti Turunen, puh. 0400 699 964, martti.turunen@kuusamo.fi
Viitostie ry:n varapuheenjohtaja, Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä puh. 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

***

Tiedote 14.3.2025 - Viitostie ry hallitus tapasi ministeriön ja virastojen väkeä sekä kansanedustajia

Työtä viitostien eteen on tehty vuosikymmeniä ja työtä jatketaan edelleen, yhdessä. Maaliskuun 13. päivä Viitostie ry:n hallitus kävi tapaamassa viitostien merkeissä lounaalla virkamiehiä sekä liikenne- ja viestintäministerin erityisavustajaa ja illalla viitostien varren kansanedustajia. Kaikissa tapaamisissa Viitostie ry:n puheenjohtaja Kaija Savolainen esitteli uuden aineiston Viitosten merkittävyydestä, joka valmistui loppuvuodesta 2024.

Keskusteluissa nostettiin esiin kärjet yhdistyksen antamasta Liikenne 12 -suunnitelman lausunnosta. Viitostie ry esittää, että valtatie 5, Savon rata ja Kuopion lentokenttä nostetaan TEN-T-ydinverkkoon. Lisäksi Viitostie ry esittää, että Leppävirta-Kuopio välin varalaskupaikalle osoitetaan rahoitus nopeutetusti vuoden 2025 toisessa lisätalousarviossa. Kiirehdittäviksi suunnittelukohteiksi tulee nostaa VT 5 Heinola–Mikkeli ja VT 5 Juva–Joroinen–Varkaus–Leppävirta
sekä investointiohjelmaan VT 5 Nerkoon ohitustie, Lapinlahti (Valkeinen–Taipale) ja VT 5 Siilinjärvi–Pöljä–Alapitkä. Lisäksi Uusiksi yleissuunnitelmakohteiksi tulee nostaa VT 5 Iisalmi–Kajaani, VT 5 Kajaani–Kuusamo, VT 5 Kuusamo–Kemijärvi ja VT 5 Kemijärvi–Sodankylä.

Lounastapaamisella esiteltiin Viitostie ry:n uutta vaikuttamisaineistoa

Lounaalla oli Viitostie ry:n hallituksen edustajien lisäksi paikalla Väylävirastosta johtaja, yhteiskuntasuhteet ja viestintä Anna Jokela ja johtaja, logistiikka Pekka Rajala, Liikenne- ja viestintäministerin erityisavustaja Tuomas Sorsa sekä helmikuussa Työ- ja elinkeinoministeriöstä eläkkeelle jäänyt teollisuusneuvos Marjukka Aarnio.

Viitostie ry tilasi uuden selvityksen Viitosten merkittävyydestä loppuvuodesta 2024. Lounaan lomassa Viitostie ry:n puheenjohtaja Kaija Savolainen esitteli aineiston sekä nosti keskusteluun aiemmin mainitut kärjet yhdistyksen antamasta Liikenne 12 -suunnitelman lausunnosta.

Etenkin nykyisessä maailmantilanteessa Viitostie on kriittinen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistaja. Haasteellinen tulevaisuudenkuva edellyttää monipuolista ja nopeaa varautumista, johon tarvitsee osoittaa resursseja.

Iltapäiväkahveilla tavattiin Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja. Häneltä kuultiin kattava katsaus keskuskauppakamarin liikenneasioista

Illallisella saman pöydän äärellä kansanedustajia koko Viitostien varrelta

Kansanedustajat olivat vahvasti samaa mieltä isäntien kanssa siitä, ettei itäisen Suomen pääväylään ole kiinnitetty tarvittavaa huomiota.

Sodan edelleen ollessa käynnissä Ukrainassa, Viitostien merkitys on korostunut entisestään pohdittaessa huoltovarmuutta ja erityisesti puolusta ja turvallisuutta. Suomeen tarvitaan uusi TEN-T-ydinverkkoväylä, Viitosväylän (VT5, Savonrata ja Kuopion lentokenttä).

Viitostie eli yksi pääväylistä halkoo Suomea pituussuuntaisesti ja sillä on vaikutusta kuuden eri maakunnan alueella sekä tie kulkee monien kaupunkien ja kuntien kautta. Viitostien merkitys on noussut suuremmaksi, kun Saimaan kanava ei ole käytettävissä. Muun muassa raskas kalusto sekä puukuljetukset ovat siirtyneet pyörille entistä enemmän.

Paikalla illallisella kansanedustajista olivat Heikki Autto, Anna-Kristiina Mikkonen, Oskari Valtola, Paula Werning, Mikko Polvinen, Seppo Eskelinen, Tuula Väätainen, Timo Suhonen ja Markku Siponen.

Yhdistyksen pitkäaikainen tavoite talvisatanen; ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 km/ h palvelutaso Lusista Kemijärvelle on edelleen mukana pitkäjänteisissä tavoitteissa.

Lisätietoja:
Viitostie ry:n puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784‬, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi
Viitostie ry:n sihteeri ja tiedottaja, Saara Liukkonen, puh. 040 5020 583, saaraliu@saaraliu.fi
Viitostie ry:n varapuheenjohtaja, maakuntaneuvos Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, markkukakriainen@live.com
Viitostien varapuheenjohtaja Martti Turunen, puh. 0400 699 964, martti.turunen@kuusamo.fi